*

KimmoHalonen Tietoa turvaksesi ja turvaa tiedoksesi

Hävittäjiä ei voi korvata ilmatorjunnalla

  • Hävittäjiä ei voi korvata ilmatorjunnalla

Puolustusvoimien komentaja Jarmo Lindberg on perustellut poikkeuksellisen laajasti ilmavoimien hävittäjähankinnan eli HX-hankkeen tarpeellisuutta.

Uusimman maanpuolustuskurssin avajaisissa maanantaina Lindberg totesi, että HX-hanke on Suomen sotilaallisen puolustuksen kannalta elintärkeä strateginen hanke.

Lindbergin mukaan hallitusohjelman mukaisen ja puolustuselonteon viitoittaman hankkeen tavoitteena on turvata Suomen uskottava ilmapuolustuskyky sotilaallisten uhkien ennaltaehkäisemiseksi ja tarvittaessa niiden torjumiseksi pitkälle tulevaisuuteen.

-Monitoimihävittäjällä on keskeinen rooli Suomen puolustuksessa sekä normaali- että poikkeusolojen haasteisiin vastattaessa. Monitoimihävittäjillä turvataan Suomen ilmatilan koskemattomuus, suojataan yhteiskuntaa ilmahyökkäyksiltä sekä tuetaan maa- ja meripuolustuksen taistelua estämällä hyökkääjän ilmanherruus, Lindberg sanoi.

Hän korosti, että ilmasta maahan -kyvyllä voidaan vaikuttaa kohteisiin, joihin muilla järjestelmillä ei kyetä vaikuttamaan.

Hx-hankkeessa huomioidaan toimintaympäristön ja sotilaallisten suorituskykyjen kehityksen muutokset pitkälle tulevaisuuteen, sillä Hornetit korvaava järjestelmä on käytössä 2060-luvulle asti.

HX-hanketta kritisoineiden mielestä uudet hävittäjät voitaisiin korvata ilmatorjunnalla ja miehittämättömillä ilma-aluksilla. Lindbergillä oli näille varsin selkeä viesti.

-Tehtyjen tutkimusten perusteella Hornet-kaluston suorituskykyä ei voida korvata ilmatorjunnalla eikä käytössä tai suunnitteilla olevilla miehittämättömillä ilma-aluksilla, sillä ne kattavat vain osan Hornet-kaluston suorituskyvystä.

Koko valtakunnan valvontaan, suojaukseen, kaukovaikuttamiseen ja hyökkäykselliseen vastailmatoimintaan ilmatorjunta ei Lindbergin mukaan sovellu.

-Tarve ja mahdollisuudet miehittämättömien ilma-alusjärjestelmien ja muiden täydentävien suorituskykyjen hankkimiseksi analysoidaan Hx-hankkeen yhteydessä osana puolustuksen kokonaiskehittämistä.

Kenraali Lindberg muistutti, että puolustusselonteko linjaa, että Hornet-kaluston poistuva suorituskyky korvataan täysimääräisesti turvallisuusympäristön asettamien vaatimusten mukaisesti.

Käytännössä monitoimihävittäjien määrä ja laatu on komentajan mielestä mitoitettava siten, että puolustusvoimien operaatioiden toteuttaminen on mahdollista koko valtakunnan alueella. Monitoimihävittäjän tarvetta korostaa toimintaympäristömme Itämerellä ja arktisella alueella.

-Alueen suppeuden takia lähialueen konfliktien vaikutukset voivat kohdistua Suomeen vain minuuttien viiveellä, muistutti Lindberg.

Lue komentaja Lindbergin puhe kokonaisuudessaan: http://puolustusvoimat.fi/223.-valtakunnallisen-maanpuolustuskurssin-avajaiset

Tarjouspyynnöt

keväällä

Ilmavoimien HX-hanke on vaiheessa, jossa puolustusvoimien logistiikkalaitos on hiljattain lähettänyt Hornetin seuraajahankkeen asejärjestelmiä ja varusteita koskevan tietopyynnön (RFI) seitsemän maan hallitukselle välitettäväksi maansa teollisuudelle.

Virallinen tarjouspyyntö (Request for Quotation, RFQ) Hornetin seuraajasta tehdään neljän valtion hallitusten kautta kaikille viidelle tietopyyntöön vastanneelle lentokonevalmistajalle (Saabin Gripen E, Bae Systemsin Eurofighter Typhoon, Boeingin Super-Hornet, Lockheed Martinin F-35 ja Dassaultin Rafale)  keväällä 2018. Hävittäjäkandidaattien olosuhdetestaus Suomessa on tarkoitus aloittaa vuoden 2019 aikana.

Lopullinen valintapäätös Hornetin seuraajasta on määrä tehdä vuonna 2021. Valintapäätös tehdään perustuen neljään päätöksentekoalueeseen, jotka ovat monitoimihävittäjän sotilaallinen suorituskyky, huoltovarmuus ja teollinen yhteistyö, elinkaarikustannukset sekä turvallisuus- ja puolustuspolitiikka.

Uuden monitoimihävittäjäkaluston käyttöönotto ja Hornet-kaluston poistuminen palveluskäytöstä ajoittuu vuosiin 2025–30.

Gripen E

aikataulussa

Hornetien viidestä seuraajakandidaatista Saabin Gripen E-monitoimihävittäjä on kesäkuisen ensilentonsa jälkeen tehnyt yli 15 testilentoa.

Yhteensä lentotunteja on koneelle tullut reilut 20 ja lokakuun lopulla Gripen E:tä lennettiin jo yliääninopeuksin.

Ruotsin ja Brasilian tilaamia uuden sukupolven Gripeneitä valmistetaan Saabin tehtaalla Linköpingissä, ja ensimmäiset koneet toimitetaan asiakkaille suunnitelmien mukaan 2019.

Gripenit ovat saaneet varsin näkyvästi sijaa Suomessa, sillä Suomen ja Ruotsin ilmavoimat harjoittelevat yhdessä varsin tiiviisti. Syksyn aikana Gripenien nykymallit ovat osallistuneet ilmaharjoituksissa Suomen puolustukseen ja lentäneet yhdessä Hornetien kanssa mm. maantietukikohdista.

Myös Dassaultin Rafale on hiljalleen ponnahtanut suomalaisten tietoisuuteen. Rafalen mainostetaan olevan menestykseen nousseen Tuntematon sotilas-elokuvan yksi pääyhteistyökumppani.

Bae Systemsin Eurofighter Typhoon on puolesta saanut julkisuudessa ikävääkin näkyvyyttä, kun hävittäjiä tuhoutui syksyn onnettomuuksissa Etelä-Euroopassa.

Kesällä Typhoon ja muut hävittäjävalmistajat olivat vahvasti esillä suomalaisissa lentonäytöksissä ja maanäyttelyissä Helsingin Kaivopuistossa ja Seinäjoella.

Loppukesästä HX-hankkeen nosti otsikoihin USA:n presidentti Donald Trump päästämällä presidentti Sauli Niinistön kanssa pitämässä lehtitilaisuudessa uutisankan Suomen Super-Hornet -hankinnoista.

Uutisia ja tiedotteita hävittäjähankinnasta sivulla www.havittajahankinta.fi

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

4Suosittele

4 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (8 kommenttia)

Käyttäjän emailjuuso kuva
Juha Hämäläinen

Paljon yksityiskohtia. Kuinka monta konetta riittää estämään Suomen miehityksen ja paljonko se maksaa vuoteen 2060?

En usko muun kiinnostavan tavallista kaduntallaajaa.

Käyttäjän AuvoRyynnen kuva
Auvo Ryynänen

Et voi olla vääremmässä. Minua tavallisena ihmisenä kiinostaa erittäin paljon ilmavoimien suorityskyky, tehtävät yms sotilasasiat. Onhan kyse siitä miten paljon suomalaisten verta vuodatetaan kriisitilanteen sattuessa.

Jos rahalla voidaan säästää verta niin se on halpa hinta. Hävittäjähankinta kokonaisuudessaan on myös halpa hankinta, vain 2000 euroa / kansalainen.

Käyttäjän Luntatupaan kuva
Pertti Väänänen

Hävittälentäjänä kenraali Lindberg tietenkin puolustaa monitoimihävittäjähankintoja. Ongelmana taitaa vaan olla hankittavien monitoimihävittäjien jokseenkin alhainen lukumäärä. 60 hävittäjää ei riittäne toisitoimissa kovinkaan pitkälle.

Käyttäjän hannumononen kuva
Hannu Mononen

Ongelmana on ennen kaikkea poliittisen tahdon puute, koska kansantalouden puolesta kantokyky riittää paljon turhempiinkin kohteisiin. On totta, että 60 hävittäjää ei ole paljon Suomen kokoisen maan ilmatilassa, sillä osa niistä on kulloinkin huollossa ja ilmasotaan liittyy myös taistelutappioita.

Sen takia onkin tärkeää, että ellemme halua panostaa esimerkiksi sataan taistelulentokoneeseen, ne ystävämaiden ilmavoimat, joilta voimme odottaa sotilaallista tukea pahoina päivinä, voivat harjoitella riittävästi Suomessa omien ilmavoimiemme kanssa, jotta yhteistoiminta sujuu saumattomasti. Kaikkein edullisinta olisi luonnollisesti luoda tälle puitteet Suomen liittymisellä Naton jäseneksi.

Käyttäjän Luntatupaan kuva
Pertti Väänänen

Tai vaihtoehto voisi olla seuraava: 100 monitoimihävittäjää, Etelä-Suomen kattava ballistisia- ja risteilyohjuksia torjumaan kykenevä it-ohjusjärjestelmä ja Nato-jäsenyys. Eli kyse on Suomen ulkopuolelta tulevasta avusta on hyvin merkittävä.

Jouko Vanne

Ahti Lappi MOT-ohjelmassa (https://yle.fi/aihe/artikkeli/2016/05/23/taistelu-...): "Pudotustilastojen mukaan ilmatorjunnan osuus on 87% pudotuksista ja alivoimaisella puolella 97%. Tällä vuosituhannella ilmatorjunnan osuus on 99%. Se kai kertoo jo sen mikä on ilmatorjunnan osuus ilmapuolustuksessa."

Käyttäjän OPM kuva
Jani Virta

Suomen ilmavoimien hävittäjälentokoneiden merkitys täydessä sodassa lienee melko rajallinen mutta nykyaikainen sodankäynti on ruvennut eroamaan vanhanaikaisesta perinteisestä rintamasodankäynnistä.

Rauhanajan ja varsinaista sotaa edeltävän kriisinajan tehtävissä taistelulentokoneiden merkitys ja niiden luoma vastavoima ja uhkakuva voi olla hyvinkin merkittävä. Valvontatehtävät, muiden lentokoneiden saatto ja suojelutehtävät, provokatiivistin ilmatilaloukkauksien tarkastaminen ja estäminen jne. voivat olla tulevaisuudessa hyvinkin potentiaalisia vaihtoehtoja niiden operatiiviselle käytölle.

Itse näen hävittäjälentokoneiden merkityksen varsinaisen perinteisen ja laajamittaisen sodankäynnin ulkopuolella juuri estämässä uudenlaisia provokatiivisia, pistesotamaisia tai perinteisestä taktiikasta eroavian uhkakuvien estämisessä ja torjumisessa.

Mikko Karvonen

Hävittäjien määrä rauhanaikana ei ole ratkaiseva. Tärkeää on että pystymme kouluttamaan riittävän määrän lentäjiä ja että heillä on riittävä kokemus ja osaaminen. Sodan uhan ollessa edessä rautaa voidaan hankkia nopeasti lisää. Lentäjien koulutus on pitkä prosessi ja heitä pitää löytyä omasta takaa.

Käyttäjän hannumononen kuva
Hannu Mononen

Puolustusvoimien komentaja, kenraali Jarmo Lindberg sanoi asian johdonmukaisesti ja tiiviisti eilisessä puheessaan valtakunnallisen maanpuolustuskurssin avajaisissa:

"Hx-hankkeessa huomioidaan toimintaympäristön ja sotilaallisten suorituskykyjen kehityksen muutokset pitkälle tulevaisuuteen, sillä Hornetit korvaava järjestelmä on käytössä 2060-luvulle asti. Tehtyjen tutkimusten perusteella Hornet-kaluston suorituskykyä ei voida korvata ilmatorjunnalla eikä käytössä tai suunnitteilla olevilla miehittämättömillä ilma-aluksilla, sillä ne kattavat vain osan Hornet-kaluston suorituskyvystä.

Monikerroksisella ilmatorjunnalla suojataan kohteita ja joukkoja sekä tuotetaan hyökkääjälle tappioita alueellisesti ja paikallisesti myös tulevaisuudessa. Koko valtakunnan valvontaan, suojaukseen, kaukovaikuttamiseen ja hyökkäykselliseen vastailmatoimintaan ilmatorjunta ei kuitenkaan sovellu. Tarve ja mahdollisuudet miehittämättömien ilma-alusjärjestelmien ja muiden täydentävien suorituskykyjen hankkimiseksi analysoidaan Hx-hankkeen yhteydessä osana puolustuksen kokonaiskehittämistä.

Puolustusselonteko linjaa, että Hornet-kaluston poistuva suorituskyky korvataan täysimääräisesti turvallisuusympäristön asettamien vaatimusten mukaisesti. Käytännössä monitoimihävittäjien määrä ja laatu on mitoitettava siten, että Puolustusvoimien operaatioiden toteuttaminen on mahdollista koko valtakunnan alueella. Monitoimihävittäjän tarvetta korostaa toimintaympäristömme Itämerellä ja arktisella alueella. Alueen suppeuden takia lähialueen konfliktien vaikutukset voivat kohdistua Suomeen vain minuuttien viiveellä."

Toimituksen poiminnat